Lähtö lauantaina 13.6.2009
Ratsu lastattuna. Pehmeät laukut ovat lainassa ja toivat hyvää lisätilaa, etenkin kun sivulaukkuja ei ole. Kaikki sateenarka onneksi säilyy takaboksissa kuivana.
Antti oli Tammisaaren lähellä mökillä ja tapasimme Turussa laivasatamassa, joten taitoin ensimmäisen etapin yksin. Tavan mukaisesti lähtö kotoa myöhästyi suunnitellusta, joten pidempiin stoppeihin ei ollut aikaa. Olin kuitenkin satamassa ilta- seitsemältä ja laiva, Silja Europa, lähtisi vasta vartin yli kahdeksan. Koska pyörät lastataan ihan viho viimeisenä, ei minulla olisi ollut niin kiirettä sittenkään. Ehdimme lastausta odotellessa jutella parin muun motoristin kanssa, jotka olivat käyneet Norjassa jo parikin kertaa ja saimme muutamia hyviä ohjeita.
Ensimmäisen päivän kilometrit 189 km.
Sunnuntai 14.6
Laiva saapui satamaan 6:10 paikallista aikaa. Ajoimme laivasta suoraan vesisateeseen ja koska näytti, että sadetta tulisi jatkumaan pidempään, pysähdyimme ensimmäisen sopivan katoksen alle pukemaan sadevarusteet ylle. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, sillä vettä tuli enemmän tai vähemmän aina puoleen päivään saakka. Emme olleet syöneet laivalla muuta aamupalaa kuin Antin mökiltä evääksi ottamat pikku sämpylät.
Ensimmäinen pikku pysähdys ja reitin tarkistus. Huomasimme Antin sivulaukkujen sadesuojien keränneen hyvän määrän vettä sisäänsä, joten suojiin piti tehdä reijät jotta vesi pääsi ulos. Kuivat vaattet on kiva asia!
Halusimme kuitenkin saada nopeasti kilometrejä mittariin päästäksemme lähemmäs Norjaa, sekä toivottavasti päästä eroon sateesta. Puolenpäivän maissa sade alkoi hellittää ja pyörät sekä miehet olivat tankkauksen tarpeessa. Tuli jopa pientä jännitystä, kun huoltoasemaa ei meinannut heti tulla vastaan ja varatankin valo oli jo vilkkunut jonkin aikaa. Onneksi tauko asema löytyi ajoissa ja samasta paikasta löytyi myös purtavaa.
Kuppi kuumaa kahvia ja hampurilainen mieheen mäkkäristä ja bensaa pyörille. Sade oli tehnyt ilman aika viileäksi ja olimme ajaneet laivalta lähes yhtäkyytiä 250 kilometriä, mutta pikku tauon jälkeen matka taas maistui. Pari tuntia myöhemmin alkoi jo aurinkokin näyttää säteitä ja riisuimme sadeasut pois. Reittiä arvottiin Antin Garminin ja minun käytössä oleen TomTomin kesken. Välillä mentiin valtateitä E20 ja E18 ja sitten taas pikkuteitä. Reitti kulki jotenkin seuraavasti: Tukholma, Södertäljen, 55/57 tietä, Väner järven viertä, Karlstad, 61 tietä, Arvika, Charlottenberg. Charlottenbergissä pysähdyimme syömään ja etsimään Norjan karttaa. Ideaparkkia muistuttava iso kauppakeskus on lähellä Norjan rajaa ja siellä käy, niin Ruotsin, kuin Norjankin kruunut. Karttaa emme löyttäneet, mutta saimme ainakin vatsat täyteen. Koska kello ei vielä ollut kovin paljon, päätimme jatkaa vielä samana päivänä Norjan puolelle. Ruotsin läpi ajoimme siis päivässä.
Norjan raja ylittyi helposti hieman vauhtia hiljentäen, mutta pysähtymättä. Ensimmäinen isompi vastaan tullut kylä oli Kongsvinger ja päätimme etsiä sieltä yösijan. Ensimmäinen kylpylähotelli oli hieman turhan kallis ja jatkoimme etsimistä. Huoltoasemalta löysimme vihdoin parikin hyvää karttaa. Ja pian senjälkeen sopivan motellin. Kongsvinger gestgård kustansi aamupalan kanssa 800 NOK yhteensä ollen ihan kohtalainen.
Toisen päivän kilometrit 551 km.
Maanantai 15.6
Aamupalan jälkeen lähdimme matkaan puoli yhdentoista maissa paikallista aikaa. Reitti kulki seuraavasti; Eidsvall, Janer, Jevnaker, Dokka. Vuorilla oli monessa paikkaa tiellä sähköportti lampaita varten, jonka yli saattoi ajaa rauhassa, mutta kävellessä kannatti käyttää vieressä olevaa porttia.
Lampaita juoksentelikin vapaana, joka piti porttien välisellä alueella ottaa huomioon nopeuden ja näkyvyyden mukaan. Reitti Jevnakerista Dokkaan 245 tietä pitkin näytti kartalla hyvältä vaihtoehdolta, mutta ei kyllä ollut mikään erikoinen. Dokasta reitti jatkui 33 tietä jonka varrella kävimme nauttimassa kahvit ja lähes koko omenatortun (kokonainen tuli halvemmaksi kuin kaksi reilun kokoista palaa olisi ollut..) tienvarsikahvilassa.
Matka jatkui E16 tietä pitkin ja nyt alkoi jo näkyä hienoja vuono-maisemia.
Tyinkrysset nimisessä paikassa käytiin kyselemässä majapaikkaa, mutta paikka oli liian hintava, mutta tulihan tankattua pyörät ajoissa, eikä tällä kertaa tarvinnut pelätä bensan loppumista (kuten oli ollut 245 tiellä). Seuraava isompi paikka kartalla näytti olevan Ovre Ardal, jonne ajoimme 53 tietä pitkin vuoren ylitse.
Alas kylään tultaessa oli pitkä serpentiini -tie ja maisemat olivat mahtavia. Ovre Ardalissa näytti GPS:n mukaan olevan vain yksi hotelli, joka osoittautui olevan täynnä. Antti katsoi Garminin GPS:stä seuraavaksi lähimpiä majapaikkoja ja soitteli niihin. Toisesta paikasta huoneita löytyi ja kuulemma lämmintä ruokaakin olisi vielä jonkin aikaa mahdollista saada. GPS kertoi matkaa olevan 11 kilometriä ja lähdimme sen mukaan ajamaan. Laaksossa olevasta kylästä lähti jalankulkutieltä näyttävä jyrkkä reitti ylös vuoren rinnettä. Tie oli kapea mutta päällystetty ja jatkui vuoren päällä pitkään ja kilometrit määränpäähän kasvoivat. Ilta alkoi jo saapua sekä ilma viilenemään. Lisäksi olimme niin korkealla että lunta oli paikoin yli metri tien sivuilla.
Tiet olivat onneksi täysin sulat. Kuvattavaa olisi riittänyt enemmänkin, mutta pidimme ripeää vauhtia, jotta ehtisimme ajoissa majapaikkaan saadaksemme syötävää. Täälläpäin paikat tuntuivat menevän aikasin kiinni ja muutenkin oli tosi hiljaista. Vuoren päällä jouduimme maksamaan reissun ainoan tietullin, muut reitin varrelle osuneet tietullit olivat ilmaisia. Turtagron läheltä vihdoin löysimme majapaikan, joka osoittautui vuoristomajaksi. Mikään halpa se ei kyllä ollut, mutta ilta oli jo aika pitkällä ja olimme aika väsyneitä matkasta, eikä lähimain näyttänyt olevan muita majapaikkoja.
Uudessa rakennuksessa oli hotelli ja ravintola, jossa kävimme
syömässä. Majoituimme kuitenkin vanhempaan rakennukseen, jossa
yöt oli hinnoiteltu per nenä.
Niin vielä tuosta illallisesta, se oli kolmen lajin
illallinen ravintolassa, upealla näköalalla. 
Kolmannen päivän kilometrit 476 km.
Tiistai 16.6
Nukuimme kerrossängyssä ja Antti valitteli aamulla että huoneessa veti aika kovasti, yläpetissä en moista ollut huomannut. Maisemat olivat hienoja ja vuoristoilma raikasta. Aamupala oli hyvä mutta 920 NOK mieheen oli reilusti yli suunnitellun budjetin. Aamusuihku teki hyvää ja oli taas valmis uuteen ajopäivään. Olimme matkan puolivälissä, joten reittisuunnitelmaa tehtäessä meidän tuli katsoa, että olisimme illalla suunnilleen saman matkan päässä Tukholmasta, kuin aamulla lähtiessä.
Mutta nyt kohti suuria vuonoja! Lähdemme 55 tietä pitkin kohti Hellaa ja näköalat ovat mahtavia, tätä varten tänne oli tultu:-)
Hella sijaitsee Sognefjorden rannalla, joka on Norjan suurin vuono.
Tauko paikalla.
Hellasta menimme lautalla muutaman kilometrin matkan Draksvikiin.
Pian kiipesimme kuvassa taustalla näkyville vuorille serpentiinitietä pitkin.
Tietä 13 pitkin Moskogiin, joka on reittimme läntisin piste. Moskogista edelleen 5/E39 tietä Skeihin, jossa pysähdyimme syömään "beef lunat". Antti oli lukenut näistä "lunista", jotka muistuttavat vähän tacoa tai liha -lörtsyä. Matkalla Skeihin satoi ripaus vettä ja pilvet näyttivät uhkaavilta, mutta päätimme olla pukematta sadevaatteita päälle. Lähdimme hetken arvottuamme pohjoisempaa reittiä kiertäen kohti Lom:ia. Jatkoimme 5 tietä Byrkjelaan, josta suuntasimme tielle 60. Innvikin vuonon pohjukassa olevan Loen kaupungin edustalla oli peräti 3 risteilyalusta ankkurissa. Pian Loen jälkeen käännyimme tielle 15. Pilvet tuntuivat edelleen lisääntyvän ja tarjosivat muutamia viileitä suihkuja, mutta onneksi jäivät hetkittäisiksi ripauksiksi. Tie vei taas ylös vuorille ja ilma kävi viileäksi.
Tällä reitillä oli useita tunneleita, joista pisin oli 5.5 kilometriä. Tunneleihin mentäessä osasi todella arvostaa kypärässä ollutta aurinkovisiiriä, jonka sai helposti nostettua tunneliin mentäessä yläs ja taas tunnelin jälkeen alas, pysähtymättä. Tunnelit olivat aika pimeitä ja kapeita ja ihmettelimme, kuinka niissä mahtuu kaksi rekkaa tai bussia yhtäaikaa. Osittain tunneleita oli myös kiittäminen ettemme kastuneet enempää, sillä suurin sade taisi olla juuri noiden tunneleiden kohdalla. Kun lähdimme lasketumaan vuorelta alkoi sääkin taas kirkastumaan. Pysähdyimme pariin paikkaan kysymään yösijaa ja toisessa niistä, Danfoss camping, löytyikin sopivan hintainen mökki (600 NOK/yö).
Uudenkarheassa 2 hengen mökissä oli suihku, liesi ja jääkaappi. Meillä ei tosin ollut mitään ruokatarvikkeita, joten tavarat purettuamma lähdimme pyörillä etsimään ruokapaikkaa. Lähimmät kaupat ja baarit olivat jo kiinni, joten jouiduimme ajamaan noin 7 kilomterin päähän, jossa oli isompi kyläkeskus. Söimme tuhdin illallisen ja sitten painuimme mökille chillaamaan.
Neljännen päivän kilometrit 432 km.
Keskiviikko 17.6
Danfossin leirintäpaikka oli kivannäköinen mesta, jonne
voisi mennä uudestaankin. 
Vaan tienpäälle tekevi matkamiehen mieli ja liikkeelle päästään puoli yhdeksän aikaan. Aamupalalle pysähdymme Lomin kylään. Vuonomuseosta tulee Valtterille tuliaisiksi Norjan hirvi ja vanhemmille, sekä kotiin postikortit. Prätkämiehen tuliaiset on mahduttava kompaktiin kokoon.
Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja nauttiessamme aamupalaa erään kahvilan terassilla kirjoittelimme kortit kotiin. Juotettiin vielä pyörät ja sitten taas takaisin tielle kohti Lillehammeria. E6 moottoritie oli puuduttava ajaa ja varustetta oli turhan paljon päällä. Lillehammerissa olikin siis syytä pysähtyä kahvittelemaan ja virkistäytymään. Antin takarenkaasta alkoi jo kankaat tulla näkyville, joten saattoi vain toivoa, että se kestää kotia saakka, jossa uudet renkaat olivat jo odottelemassa.
Koska seuraavana päivänä pitäisi siis olla Tukholman satamassa kello 16:00 ja säätiedotus oli luvannut sateita, halusimme päästä mahdollisimman pitkälle hyvän sään aikana. Lillehammerista matka jatkui Hamarin ja Kongsvingerin kautta Ruotsin puolelle ja samaa tuloreittiä Charlottenbergin läpi Arvikaan, jossa oli aika käydä syömässä pizzat. Uusia voimia saaneina jatkoimme 61 tietä kohti Karlstadia. Noin 20 kilometriä ennen Karlstadia lähdimme TomTomin ehdottamalla "vältä moottoriteitä" reitille. Koska meillä ei ollut Ruotsin karttaa, emme arvanneet minkälaista siksakkia jouduimme ajamaan, mutta toisaalta ilma ja tiet olivat hyviä. Aloimme etsiskellä yösijaa ja pian Antti äkkäsikin leirintäalueen, josta kävimme kyselemässä mökkiä. Ajoitus oli hyvä, sillä respa olisi mennyt minuutin päästä kiinni. Saimme mökin reissun edullisimpaan hintaan 300 SEK.
Viidennen päivän kilometrit 584 km.
Torstai 18.6
Sää näytti herätessä kohtalaiselta ja koska aamupalaa ei taaskaan ollut, lähdimme ajoissa liikkelle. Pian saimme kuitenkin ensimmäisen päivän monista ripsautuksista. Päätimme olla kuitenkaan laittamatta sadevarusteita päälle. Minulla oli core-tex puku, joka kyllä kestää sadetta aika pitkään. Aikamme ajeltua aloimme taas katsella aamupalapaikkaa, mutta hiljaiselta näytti. Äkkäsin jonkun herrgård kyltin, jossa oli aterimien kuvat ja kurvasimme sivutielle. En tosin huomannut että matkaa oli noin 4,5 kilometriä sivuun, mutta tietähän tänne olitiin tultu taittamaan. Bredsjö herrgårdar oli hieno paikka ja toimi myös hotellina ja kurssikeskuksena. Hienoon ruokasaliin oli katettu erinomainen hotelli -aamiainen ja jostain syystä saimme syödä kaikessa rauhassa, sillä olimme ainoat ruokailijat tuona aikana.
Hyvin ravittuina jatkoimme kohti Tukholmaa. Loppumatkasta ajelimme suuren osan myös moottoriteitä pitkin sen suuremmin pysähtelemättä. Saavuimme hyvissä ajoin lauttarantaan, jossa totesimme että joutuisimme odottamaan usean tunnin jonossa paljaan taivaan alla ja vettä alkoi tietenkin taas sataa. Päätimme lähteä kuluttamaan aikaa johonkin keskustan kahvilaan/tavarataloon. Pienen seikkailun jälkeen päädyimme Åhlens tavaratalon parkkihalliin ja saimme näin pyörät sateen suojaan. Kahviteltuamme ja kierreltyämme tovin keskustassa palasimme laivaterminaaliin ja pian pääsimmekin ajamaan laivaan. Tällä kertaa sidoimme pyörät useammilla taljoilla kiinni, kun menomatkalla pyöriä ei oltu sidottu lainkaan. Tämä teki hieman levollisemman mielen eikä laivassa ollessa tarvinnut pohtia vieläkö pyörä on pystyssä..
kuudennen päivän kilometrit 345 km.
Perjantai 19.6 juhannus aatto
Vielä ehti pikku sade hieman kastella kotimatkalla ja pyörän tankkivalo pakotti pysähtymään huoltoasemalla tankkaamassa ennen viimeistä pikku siivua kotiin. Kotona sitten pääsikin suihkuun ja aamupalalle, jonka jälkeen alkoikin sitten juhannuksen vietto.
Seitsemännen päivän kilometrit 42 km.
Hieno reissu ja ehdottomasti olen valmis lähtemään toistekin. Maisemat Norjassa ovat hienoja ja paremmin nähtävissä pyörän selästä kuin auton ikkunasta. Kustannuksista: Laivaliput kahdelle pyörälle + yksi hytti Turku-Tukholma ja Tukholma-Helsinki kustansi 372€
Loppukilometrit yhteensä 2619 km